Unettomuudesta ja sen hoidosta

UNETTOMUUS

Mitä unettomuudella tarkoitetaan? Unettomuus on usein subjektiivista. Unettomuus käsitteenä sisältää kolme päätyyppiä: nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni ja liian varhainen herääminen. Tämän lisäksi unettomuutta voidaan pitää tilapäisenä tai kroonisena. Tärkein luokitusperuste on kuitenkin unettomuuden syyt. Unettomuutta on käsiteltävä vain oireena ja sen syy tulee aina selvittää. Tutkimuksissa on ilmennyt, että n. 40%:ssa unettomuus johtuu jostakin elimellisestä sairaudesta.

Toiminnallisesta eli psykofysiologisesta unettomuudesta puhutaan silloin kun unta häiritsee mieltä askarruttava asia esim. tuleva tentti, kilpailu, työhuolet, avioero, läheisen kuolema tai vakava sairaus. Tällöin nukahtaminen on yleensä vaikeaa. Ajatukset vaivaavat ja yöuni jää pinnalliseksi. Myös vieraassa ympäristössä nukahtaminen ja uni voivat häiriintyä erilaisista ympäristötekijöistä johtuen: melu, vieraat hajut tai kuuma ilma voivat huonontaa unta. Toiminnallinen unettomuus korjaantuu nopeasti, kun häiriötekijät poistuvat tavalla tai toisella.

Unettomuuden syynä voi olla myös lääkkeet. Jotkin lääkeaineet piristävät ja voivat täten häiritä yöunta. Myös alkoholin käyttö voi haitata unen laatua. Unettomuuden taustalla voi olla myös mielenterveyden häiriö. Moni vaikeasti hoidettava unettomuustapaus kuuluukin juuri tähän ryhmään. Masennustilojen ensimmäisiä oireita ovat yleensä unihäiriöt. Vanhuksilla yleinen unettomuuden syy onkin juuri masennus.

Unettomuuden taustalla voi olla myös neurologisia syitä, joista yleisimpiä lienee uniapnea-oireyhtymä. Tämän oireita ovat äänekäs epäsäännöllinen kuorsaus, hengityskatkokset ja levoton uni. Nämä potilaat ovat yleensä ylipainoisia miehiä. Muita neurologisia syitä jotka voivat häiritä unta ovat mm. yölliset epilepsiakohtaukset, levottomat jalat oireyhtymä (restless legs), aikuisten yölliset kauhukohtaukset, Parkinsonin tauti ja päänsärky. Myös aivovammat saattavat aiheuttaa unettomuutta, riippuen vamman laadusta ja vaikeusasteesta.

Monet elimelliset sairaudet voivat myös häiritä unta, joko suoraan tai hoitotoimenpiteiden vuoksi. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. krooniset tulehdussairaudet, kiputilat, eri syistä johtuva kutina, alhainen verensokeri, krooninen munuaisten vajaatoiminta, eturauhastulehdus, pohjukaissuolenhaava tai vatsahaava, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, astma tai krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus.

Markku T.Hyyppä ja Markku Partinen; Uni – varjoko vain? Otava. Keuruu, 1985.

VIIVÄSTYNYT UNIJAKSO

Nuorten ongelmana, erityisesti murrosikäisillä on nk. viivästynyt unijakso. Eli nukkuminen ajoittuu usein klo 03 ja 12 välille. Sosiaalisen ympäristön aiheuttaman paineen vuoksi nuorten yöuni jää usein 4-5 tuntiin ja näin he kärsivät univajeesta, joka heijastuu oppimiseen, kehitykseen ja terveydentilaan. Viivästynyttä unijaksoa voidaan hoitaa mm. melatoniinilla eli pimeähormonilla.

Timo Partonen; Voimaa valosta – viritä sisäinen kellosi. Kirjapaja. 2005.

JET LAG

Uni-valverytmin häiriöistä eli aikaerorasituksesta (jet lag) puhutaan kun tarkoitetaan väliaikaista terveydentilanhäiriötä, joka seuraa nopeasta matkustamisesta aikavyöhykkeiden yli. Elimistön nk. sisäinen- eli biologinen kello ei tahdistu paikalliseen aikaan. Ihminen oirehtii eri tavoin. Yleisimmin kuitenkin aiheutuu väsymystä, univaikeuksia tai unettomuutta. Ruuansulatuselimistön oireilu on myös tavallista erityisesti ilmavaivat ja ripuli. Yleinen huonovointisuus, päänsärky ja ärtyneisyys ovat myös tyypillisiä aikaerorasituksen oireita. Aikaerorasituksesta kärsivälle tavallisia ovat myös muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt sekä fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn lasku. Sisäinen kellomme sopeutuu aikaeroon keskimäärin kaksi tuntia vuorokaudessa.

Kyösti Rikala; Aikaerorasitus ja muita rasituksia. Yliopistopaino. Helsinki, 1999.

Kuinka selvitä parhaiten aikaerorasituksesta?

Nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen siirtämistä jo ennen lentoa kannattaa harkita. Länteen lennettäessä kannattaa siirtää nukkumaanmeno- ja ylösnousuaikoja 1-2 tuntia myöhemmäksi jo pari päivää ennen lentoa. Itään lennettäessä päin vastoin. Matkakohteessa kannattaa noudattaa paikallista rytmiä. Jos päiväunien nukkuminen tuntuu välttämättömältä kannattaa nukkua klo 12-17 välisenä aikana korkeintaan kaksi tuntia. Nukkumaan kannattaa mennä normaaliin paikalliseen aikaan. Auringonvalo helpottaa sopeutumista. Länteen lennettäessä iltavalo ja itään lennettäessä aamuvalo helpottaa sopeutumista. Nukahtamista voi helpottaa harrastamalla kevyttä liikuntaa 3-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Unen häiriintymisen estoon kannattaa satsata mm. hyvä ilmastointi, korvatulpat ja pieni välipala poikkeavia näläntuntemuksia estämään. Alkoholia kannatta välttää samoin runsasta kahvin juontia sekä tupakointi. Lentokoneessa ei kannata ottaa unilääkkeitä. Kello siirretään heti kohdemaan aikaan ja muutetaan elintavat vastaamaan uutta aikaa. Nukutaan yöllä ja valvotaan päivällä. Jos oleskelu kohdemaassa kestää vain päivän tai kaksi voi koittaa pitäytyä kotimaan ajassa mahdollisuuksien mukaan.

Kyösti Rikala; Aikaerorasitus ja muita rasituksia. Yliopistopaino. Helsinki 1999.

Lääkkeiden käyttö ja aikaerot

Jos käytät reseptilääkkeitä keskustele lääkärisi kanssa ennen matkalle lähtöä varsinkin, jos epäilet lääkkeiden ottamisen aikataulun häiriintyvän ja siten vaikuttavan haitallisesti sairautesi hoitoon.

Charles.F. Erhet and Lynne Waller Scanlon; Jet Lag Aikaerorasitus. Gummerus. Jyväskylä 1989.

Sairauksia ja vammoja joihin liittyy unettomuutta ja univaikeuksia ja näiden erityispiirteitä

• Aivovamma

• Depressio

• Fibromyalgia

• Kroonistunut kipu

•  

UNETTOMUUDEN LÄÄKEHOITO

Midatsolaami; Dormicum – lyhytvaikutteinen nukahtamislääke.

Triatsolaami; Halcion – lyhytvaikutteinen bentsodiatsepiini.

Tsopikloni; Imovane, Zopinox - tilapäiseen unettomuuteen.

Diatsepaami; Diapam, Stesolid, Valium – Tilapäiseen yhden tai kahden yön unettomuuteen toimii samalla lihasrelaksanttina.

Tematsepaami; Tenox, Normison – keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini, tilapäisen nukahtamisvaikeuden hoitoon.

Oksatsepaami; Oxepam, Alopam

Nitratsepaami; Insomin, Mogadon, Pacisyn, Somitran

Melatoniini – pimeähormoni, Suomessa reseptivalmiste, USA:ssa elintarvike

Melatoninia kutsutaan myös yöhormoniksi tai pimeähormoniksi sitä erittää käpyrauhanen. Melatoniinin eritys alkaa vähitellen keskimäärin klo 20-21 välillä ja on huipussaan 02-04 välillä, sen eritys alenee klo 6 mennessä ja päivällä sitä erittyy vain vähäisissä määrin.

Melatoniini lääkkeenä parantaa unen laatua illalla otettuna. Päivällä otettuna se laskee mielialaa. Melatoniinia voidaan käyttää nukahtamisen helpottamiseksi varsinkin, jos muut käytössä olevat lääkkeet alentavat melatoniinin tuotantoa. Melatoniinilla voidaan vähentää unen katkonaisuutta mm. sairauden tai ikääntymisen yhteydessä. Melatoniinin on todettu parantavan unen laatua vanhuksilla. Vuorotyöntekijöille melatoniini soveltuu hyvin unijakson siirtämiseen, myös aikaerorasituksesta toipumisessa sen on koettu auttavan. Melatoniini aikaistaa nukahtamista myös viivästyneen univaiheen oireyhtymässä.

UNETTOMUUDEN LÄÄKKEETÖN HOITO

Ensisijaisena toimena voidaan pitää sitä, että kiinitetään erityistä huomiota unihygieniaan ja siten luodaan puitteet hyvälle unelle. Unihygieniaan luetaan kuuluvaksi mm. nukkumisypäristön optimointi, ravitsemus ja liikunta.

LYMFATERAPIA UNIHÄIRIÖIDEN JA UNETTOMUUDEN HOIDOSSA

Lymfaterapialla voidaan vaikuttaa unen ja voimien palautumiseen. Kun keho rentoutuu mielikin rentoutuu kun mieli rentoutuu kehon jännitystilat poistuvat. Lymfaterapialla on suotuisia hermostovaikutuksia juuri kehon rentouttamiseksi. Suositeltavaa on ottaa hoitoja sarjassa. 5-10X jaksoissa.

CHIBALL JA MUUT LIIKUNTAMUODOT UNETTOMUUDEN HOIDOSSA

ChiBall keskittyy kehon rentouttamiseen ja sitä myötä mielen tasapainoon, jolloin unen saanti on helpompaa. Liikunnalla yleensäkin on katsottu olevan suotuisia vaikutuksia unen saantiin.